Lain täyttymys
Voit ehkä ajatella, että ei kai tämä erämaavaelluksella annettu lainsäädäntö meitä enää koske.
Päättele asia seuraavasta:
Matteus 5:17.
Jeesus ja laki
"Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään.
18. Totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut.
19. Joka siis jättää pois yhdenkin näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavoin opettaa ihmisiä, sitä kutsutaan pienimmäksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka noudattaa ja opettaa näitä käskyjä, sitä kutsutaan suureksi taivasten valtakunnassa.
20. Minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljon suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, te ette pääse taivasten valtakuntaan."
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: Matt. 5:17-20)
17. Jeesuksen ja hänen opetustensa ja toisaalta Vanhan testamentin välillä ei ollut ristiriitaa. Hän noudatti lakia täydellisellä tavalla täyttämällä määräykset ja ennustukset ja ottamalla lain säätämän rangaistuksen päälleen syntisten sijaiskärsijänä. Jumalan moraalilaki ilmoittaa hänen tahtonsa ja hänen pyhyytensä, eikä sitä voi kukaan kumota. Se on aina voimassa Jumalan kansalle.
18. "Totisesti" (aamen) korostaa jotakin, joka on luotettavaa ja uskomisen arvoista, lujaa ja varmaa. Jeesus käytti tätä sanaa usein. Mikään Jumalan tekemä tai antama ei ole vähäpätöistä. Pienimmälläkin kirjaimella ja pisteellä on arvonsa. "Ièta" viitannee heprean pienimpään kirjaimeen "jod". Piirto "(kerea)" oli luultavasti pilkku, joka usein merkittiin Vt:ssa kirjainten ylle. On mahdollista, että Jeesus viittaa kirjureiden suureen huolellisuuteen näiden jäljentäessä lakia. He eivät voineet jättää pois pienintäkään piirtoa tai kirjainta. Jos he olisivat sen tehneet, olisi merkitys saattanut muuttua toiseksi kuin alkuperäisessä tekstissä. Lain hengellinen sisältö - rakkaus Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan - ei milloinkaan tule muuttumaan. Se pysyy voimassa ikuisesti.
19. Fariseukset opettivat, että eri käskyt olivat eriarvoisia. Muutamat olivat tärkeämpiä kuin toiset, ja vähemmän tärkeiden rikkominen ei ollut kovinkaan vaarallista. Laki oli jaettu 613 käskyyn. 248 näistä oli myönteisiä, 365 kielteisiä. Käytiin aina kiihkeitä keskusteluja siitä, mitä käskyjä oli pidettävä tärkeimpinä.
20. Kirjanoppineet ja fariseukset eivät
innostaan huolimatta saaneet tunnustusta Jeesukselta, koska he olivat vain
Jumalan vaatimusten inhimillisiä tulkitsijoita. Heidän suuri virheensä oli,
että he askartelivat yksityiskohtien eikä periaatteiden, toimintamallien
enemmän kuin taustamotiivien parissa. Jumala vaatii vanhurskautta. Se on
jumalallinen normi. Niinpä vanhurskas ihminen on normaali ihminen, ihminen
sellaisena, miksi hänet on tarkoitettu. Kirjanoppineet ja fariseukset tekivät
laista innoituksen lähteen sijasta taakan. Heidän mielestään laki teki ihmisen
vanhurskaaksi. Jeesuksen sanat tässä tilanteessa olivat valtaisa haaste. Sen
täytyi päättyä ristiin!